Arvosijoittamisella ylituottoihin
Arvo vs hinta
"Price is what you pay, value is what you get" -Warren Buffett
Arvosijoittaja etsii epäkohtia osakkeen hinnan ja yrityksen todellisen arvon välillä. Osakkeen arvonmääritykseen sijoittaja voi käyttää erilaisia työkaluja, kuten kassavirtamallia (DCF-malli), osien summa laskelmaa tai vertailemalla yhtiön arvostuskertoimia kilpailijoiden arvostuskertoimiin.
Arvosijoittaja tutkiessaan yhtiöitä joutuukin itse tekemään ennusteita yhtiön liikevaihdon kehityksestä, yhtiön laadusta ja yhtiölle hyväksyttävistä arvostuskertoimista, tämän vuoksi arvosijoittaminen ei sovi kovinkaan monelle aloittelevalle osakepoimijalle.
Ostaessaan osaketta, arvosijoittaja uskoo joko tietävänsä yrityksen tulevaisuuden näkymät ja yritykseen liittyvät riskit paremmin, kuin markkina kokonaisuutena, tai löytäneensä yhtiöstä piilevää arvoa jota markkina syystä tai toisesta ei hinnoittele.
Moni aloitteleva sijoittaja luuleekin, että matalien tunnuslukujen tai korkean osinkotuoton jahtaaminen on arvosijoittamista ja päätyy ostamaan osakkeita, jotka ovat P/E ja P/B luvuilla mitattuna "halpoja" ymmärtämättä miksi näin on. Halpakin osake saattaa olla yliarvostettu tai oikein hinnoiteltu, kun huomioidaan yhtiön tulevaisuuden näkymät.
Voiko arvosijoittaja tehdä ylituottoa?
Tietyllä tapaa kaikki yrityksen fundamentteihin perustuva osakepoiminta on arvosijoittamista. Ainoa konkreettinen tapa tehdä markkinoita parempaa tuottoa osakepoiminnalla on ymmärtää ostamiensa osakkeiden arvo markkinaa paremmin tai katsoa markkinaa pidemmälle. Arvosijoittaja voi siis ehdottomasti tehdä ylituottoa, mutta se vaatii erittäin paljon työtä
Parhaita tuottoja arvosijoittajan on mahdollista tehdä perehtymällä yhteen tai korkeintaan muutamaan toimialaan kerrallaan. Warren Buffett on puhunut niin sanotusta "osaamispiiristä" - circle of competence. Sijoittajan on tunnistettava, missä hänellä on mahdollista saavuttaa informaatioetua ja pysyttävä tämän osaamispiirinsä sisällä. Buffettilta on monesti kysytty, miksei hänen yhtiönsä Berkshire Hathaway ole sijoittanut tiettyyn yhtiöön tai tiettyyn toimialaan ja lähes aina vastaus on sama; se ei kuulu heidän osaamispiiriinsä.
Arvosijoittaminen toimii parhaiten pienten yhtiöiden kanssa, joissa yhtiöiden pieni koko ja pieni osakevaihto estää institutionaalisia sijoittajia ostamasta niitä. Pienyhtiöitä myös harvemmin seuraa suuri määrä analyytikoita, joka myös helpottaa informaatioedun saavuttamista.
Jos osakepoiminta ei ole se oma juttu, pystyy arvoyhtiöihin sijoittamaan myös rahastotuotteiden kautta.
Arvosijoittaminen ETF-tuotteilla
Vaikka yksittäinen halpa osake ei välttämättä ole hyvä arvosijoitus, tuppaavat joukkona matalampien arvostuskertoimien yhtiöt tuottamaan markkinaa paremmin pitkällä aikavälillä, tätä kutsutaan arvopreemioksi.
Markkinat vaativat riskisemmiltä yhtiöiltä korkeampaa tuottoa kompensaatioksi, jolloin markkina myös hinnoittelee ne matalemmilla arvostuskertoimilla. Tämä on jokaisen sijoittajan helppo ymmärtää ajatuksen tasolla.
Tammikuusta 1972 tähän päivään, Yhdysvaltalaiset suuret arvo-osakkeet ovat tuottaneet Yhdysvaltojen osakemarkkinaa paremmin. Keskimäärin arvo-osakkeiden vuotuinen tuotto on ollut 11,15%, kun taas markkinan 10,61%
Kuitenkin viimeisen 15 vuoden aikana MSCI World Value indeksi on hävinnyt vertailukohdalleen MSCI World indeksille reilusti. Yritin löytää MSCI:n indeksituotteista yhden suuriin arvoyhtiöihin sijoittavan indeksin, joka olisi voittanut vertailukohtansa viimeisen 15 vuoden tarkastelujaksolla. Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Euroopan ja Kehittyvien markkinoiden arvoindeksit ovat kaikki hävinneet 15-vuoden tarkkailujaksoilla vertailukohdilleen.
Aasian ja tyynenmeren alueen, japani poisluettuna, arvoindeksi on päässyt samoihin tuottoihin vertailukohtansa kanssa, MSCI Brazil Enhanced Value indeksi on tuottanut hieman MSCI:n Brasilia indeksiä paremmin. Kanadan arvoyhtiöt puolestaan ovat myös päihittäneet 15-vuoden aikajaksolla vertailukohtansa, mutta hävinneet 10 ja 5-vuoden aikajaksoilla.
MSCI Mexico Value on ainoa jonka löysin, joka on tehnyt vertailukohtaansa nähden ylituottoa 20, 15, 10, 5 ja 3-vuoden aikajaksoilla.
Vaikka pitkään jatkuva riskisempien arvo-osakkeiden alituotto onkin epätodennäköistä, ei se ole matemaattisesti mahdotonta. Kun vertaillaan globaalien arvo-osakkeiden arvostusta globaaleiden kasvuyhtiöiden arvostustasoihin, ovat arvoyhtiöt historiallisen halpoja.
kuva: Guide to Markets - J.P. Morgan, 29.02.2024
Tällä hetkellä etenkin Yhdysvaltojen arvostustasot ovat kieltämättä korkeita, ja näiltä arvostustasoilta pitkän aikavälin tuotot ovat yleensä jäänneet heikoiksi, on siis mahdollista, että arvoyhtiöt tuottavat tästä eteenpäin taas paremmin. Arvosijoittamisen puolesta sekä sitä vastaan löytyy siis argumentteja.
Kuitenkin jos päätät ylipainottaa arvoyhtiöitä salkussa, kannattaa ottaa huomioon rahastotuotteiden kulut. Jos historiallinen arvopreemio on esimerkiksi ollut 0,5%, ei kannata ehkä maksaa yli puolta prosenttia ekstraa arvoyhtiöihin sijoittavasta rahastosta. Eli, kuten aina, maksimoi hajautus, minimoi kulut, minimoi riskit ja tarvittaessa pyydä apua pankin tai varainhoitajan sijoitusneuvojilta sijoitusstrategian laatimisen ja tuotteiden valinnan kanssa.
kuva: Guide to Markets - J.P. Morgan, 29.02.2024
Tämä blogi edustaa sen kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä ja mielipiteitä.
Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Jokainen tekee omat sijoitus- ja sijoittamattajättämispäätöksensä itsenäisesti ja on niistä henkilökohtaisesti vastuussa.
Sijoittamiseen liittyy aina riskejä, ja sijoitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. Osakemarkkina voi nousta tai laskea, eikä mennyt tuotto ole tae tulevasta.
Lukijan vastuulle jää arvioida, onko hän blogissa esitettyjen näkemysten kanssa samaa vai eri mieltä. Kaikkeen lukemaansa kannattaa aina suhtautua kriittisesti, niin myös tässä blogissa esitettyyn
Kommentit
Lähetä kommentti