Miksi rahastosijoittaminen kannattaa?
Rahastosijoittaminen on ehkäpä halvin, helpoin ja turvallisin sijoitusmuoto piensijoittajalle. Yksittäisellä rahastolla voit saada kansainvälisten osakemarkkinoiden tuoton matalilla kuluilla ja ilman suurta panostusta. Käydään siis tässä blogijulkaisussa läpi, kenelle rahastosijoittaminen sopii ja miten sen voi aloittaa.
Kenelle?
Rahastosijoittaminen sopii sijoitusmuodoksi lähes kenelle tahansa, ketkä pystyvät rahaa säästämään tai kenellä on jo rahaa säästössä.
Ennen rahastosijoittamisen aloittamista, kannattaa maksaa mahdolliset kalliit luottokorttivelat yms. kulutusluotot pois, sillä niiden todelliset vuosikorot ovat yleensä rahastojen pitkän aikavälin tuotto-odotuksia korkeammat. Kannattaa myös kerryttää käteispuskuria, jotta rahat riittävät vaikka jäisit työttömäksi, autoon tulisi kallis remppa tai muuta odottamatonta tapahtuisi. Yleinen nyrkkisääntö käteispuskurille on noin 3-12 kuukauden menoja vastaava summa. Käteispuskurin kokoon vaikuttaa pitkälti oma riskinsietokyky.
On todella tärkeätä miettiä omaa sijoitushorisonttia ja taloudellista tilannetta ennen sijoittamisen aloittamista, sillä sijoitusten arvo voi heilua rajustikin lyhyellä aikavälillä. Esimerkiksi vuonna 2008 Helsingin pörssin arvo laski 51,3 prosentilla, eli sijoitusten arvo puolittui. Silti, vuonna 1998 tehty sijoitus samaiseen Helsingin pörssiin olisi kolminkertaistunut vuoteen 2019 mentäessä, vaikka väliin mahtuikin IT-kuplan puhkeamista, finanssikriisiä ja eurokriisiä. Sijoittaja.fi sivustolla on hyvä Timo Heikkilän kirjoitus aiheesta.
Miksi?
Korkoa korolle ilmiö on kaiken sijoittamisen A ja O. Korkosijoituksille maksetaan korkoa ja yhtiöt puolestaan voivat sijoittaa voittonsa esimerkiksi tuotekehitykseen tai jakaa ylimääräistä kassaa osinkojen muodossa omistajille. Voitot voi sitten sijoittaa uudelleen tekemään lisää voittoa, jotka voi sijoittaa uudelleen tekemään lisää voittoa...
Kiitos korkoa korolle ilmiön, 100 euron kuukausisäästö voi kasvaa jopa 325,000 euron potiksi 40 vuodessa. Tässä laskelmassa 35 vuoden kohdalla potti on ollut 217,000 euron suuruinen ja 30 vuoden kohdalla on sijoituksissa ollut 142,000 euroa. Sijoittaminen kannattaa siis aloittaa mahdollisimman aikaisin, sillä korkoa korolle ilmiön vaikutus kasvaa ajan mittaan.
Miten?
Rahastosijoituksia varten tarvitset arvo-osuustilin. Arvo-osuustilien määrää ei ole rajattu ja sen voi avata esimerkiksi omaan pankkiin tai vaihtoehtoisesti toisen välittäjän kautta. Arvo-osuustilille voi myös ostaa muita sijoituskohteita kuten osakkeita ja pörssilistattuja ETF rahastoja. Näistä tulen kirjoittamaan tulevaisuudessa lisää. Perinteisten pankkien lisäksi Nordnet on yksi suosittu vaihtoehto ja siellä itse säilytän Ylituottoa Etsimässä salkkua.
Rahastosijoittamisen kanssa tärkeintä on aloittaa, alkuun sijoituskohteen valinnalla ei ole niin suurta merkitystä, sillä suurin osa salkun kasvusta tulee uusien sijoitusten kautta. Sijoituskohteen valinnassa kannattaa kuitenkin keskittyä kahteen asiaan:
1. Kulujen minimointi, sekä
2. Hajautuksen maksimointi
Kulut
Kulut syövät tuottoa. Mitä enemmän kuluja maksat, sitä vähemmän sinulle itsellesi jää voittoa. Tämän takia nykyisin matalakuluiset indeksirahastot ovat kasvattaneet suosiotaan. Indeksirahastoilla ei ole salkunhoitajaa, joka ottaisi aktiivista näkemystä markkinoiden kehityksestä. Voisi ajatella tämän olevan huono asia, minkä takia en haluaisi ammattilaisen tekevän osakevalintoja? Siksi, koska suurin osa salkunhoitajista ei itseasiassa onnistu voittamaan markkinatuottoja pitkässä juoksussa!
Passiivisesti eri indeksejä seuraavien rahastojen hoitajille ei tarvitse maksaa niin korkeata palkkaa työstään, jolloin tuotteet ovat myös rahastoyhtiöille halvempia. Indeksirahastoissa harvemmin on myöskään toimeksiantokuluja tai myyntikuluja.
Aktiivisesti hoidettujen rahastojen juoksevat kulut ovat yleensä 1-2 prosentin luokkaa vuodessa, indeksirahastojen alle 0,50%. Nordnetilla on sisäänheittotuotteina täysin kuluttomat Suomi ja Ruotsi indeksirahastot. OP:lla ja Nordealla esimerkiksi on myös edullisia indeksirahastoja.
Okei, mutta mikä edes on osakeindeksi? Osakeindeksi on joukko osakkeita, jonka tarkoitus on mitata tietyn markkina-alueen tai toimialan kehitystä. Esimerkiksi OMXH25 indeksi sijoittaa Helsingin pörssin 25 vaihdetuimpaan osakkeeseen. Tunnetuin osakeindeksi on Yhdysvaltojen 500 suurinta yhtiötä seuraava S&P 500.
Kaikki edellisessä julkaisussa mainitsemani rahastot ovat indeksirahastoja. Niiden juoksevat kulut ovat 0 ja 0,45% välillä. Miksi maksaa liikaa, jos samoihin tuottoihin pääsee halvemmalla?
Hajautus
Hajauttamista kutsutaan usein sijoitusmaailman ainoaksi ilmaiseksi lounaaksi. Hajauttamalla eri markkinoille, eri toimialoille ja eri omaisuusluokkiin voit parantaa salkkusi riski-tuottosuhdetta.
Esimerkiksi OP-Maailma indeksirahasto seuraa MSCI World ESG Screened indeksiä, johon kuuluu 1356 osaketta. Nordnetista löytyvä Storebrandin Global All Countries rahasto seuraa puolestaan MSCI All Countries World indeksiä, johon kuuluu 2920 yhtiötä.
Jos sijoitushorisontti on alle 20 vuotta, voi olla perusteltua ottaa korkorahastojakin salkkuun tasapainottamaan salkun heiluntaa.
Tuotetta valitessa kannattaa siis ottaa huomioon oma sijoitusaika, oma riskinsietokyky, kulut ja hajautus. Tarvittaessa apua saa pankkien sijoitusneuvojilta. Nämä olivat vain esimerkkejä indekseistä ja niitä seuraavista tuotteista, eikä niitä tule ottaa sijoitussuosituksina. Tutustukaa aina rahastojen avaintietoasiakirjoihin ennen sijoituspäätösten tekemistä.
Kasvuosuudet vs Tuotto-osuudet
Monista rahastoista löytyy sekä kasvu- että tuotto-osuuksia. Kasvuosuudet sijoittavat tuotot uudestaan rahaston sisällä verotehokkaasti, kun taas tuotto-osuudet maksavat rahaston osinko- tai korkotuotot sijoittajille. Tuotto-osuuksissa, rahastoyhtiö tekee tuotosta 30 prosentin ennakonpidätyksen tuoton maksun yhteydessä, jolloin voittojen uudelleensijoittamiseen jää verojen takia pienempi summa.
Jos sijoitushorisontti on pitkä, ovat kasvuosuudet lähes aina järkevämpi vaihtoehto. Verot maksetaan vasta rahasto-osuuksia myydessä jolloin korkoa korolle ilmiön vaikutus on vahvempi.
ETF rahastot
ETF rahastot ovat pörssilistattuja rahastoja, joiden osuuksilla käydään siis kauppaa pörsseissä. ETF rahastojen juoksevat kulut ovat yleensä tavallista rahastoa halvempia, mutta niitä ostaessa menee välittäjän hinnaston mukaiset välityspalkkiot. Sijoitettavalla summalla siis on suuri vaikutus siihen, kumpi tuote tulee pitkässä juoksussa halvemmaksi.
Tulen kirjoittamaan ETF rahastoista oman blogijulkaisun, jossa pohdin hieman enemmän eri omaisuusluokkiin ja tuottofaktoreihin hajauttamista. ETF rahastoissa valikoimaa on suomalaiselle sijoittajalle huomattavasti enemmän, mitä tulee korkosijoituksiin ja vaihtoehtoisiin sijoitustuotteisiin.
Eli, jos juuri sinä olet tilanteessa, missä sinulle jää kuukausittain rahaa säästöön, eikä sinulla ole korkeakorkoisia velkoja, kannattaa ainakin harkita rahastosijoittamista ja avata arvo-osuustili. Tutki sijoituskohteita pohtien niiden mahdollisia riskejä, kuitenkin tavoitteena kulujen minimointi ja hajautuksen maksimointi. Tarvittaessa varaa aikaa sijoitusneuvojalle. Älä jätä korkoa korolle ilmiötä hyödyntämättä!
Kiitos jälleen kerran blogini lukemisesta!
Tämä blogi edustaa sen kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä ja mielipiteitä.
Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Jokainen tekee omat sijoitus- ja sijoittamattajättämispäätöksensä itsenäisesti ja on niistä henkilökohtaisesti vastuussa.
Sijoittamiseen liittyy aina riskejä, ja sijoitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. Osakemarkkina voi nousta tai laskea, eikä mennyt tuotto ole tae tulevasta.
Lukijan vastuulle jää arvioida, onko hän blogissa esitettyjen näkemysten kanssa samaa vai eri mieltä. Kaikkeen lukemaansa kannattaa aina suhtautua kriittisesti, niin myös tässä blogissa esitettyyn
Kommentit
Lähetä kommentti