Aktiiviset vs passiiviset rahastot
Viimeiset päivät olen joutunut oikeasti pohtimalla pohtimaan aktiviisesti hoidettuja rahastoja, ja miten ne mahdollisesti sopisivat salkkuuni. Mielestäni tällä hetkellä Yhdysvaltojen suuryritykset, etenkin suuret teknologiayritykset, vaikuttavat aika kalliilta.
Normaalisti näiltä arvostustasoilta S&P 500 indeksin pitkän aikavälin tuotot ovat jääneet hyvin laihoiksi. Tietynlaista tekoälyhypeä on nyt nähtävillä ja osakkeisiin hinnoitellaankin ehkä enemmän kasvua, kuin mitä on realistisesti tulossa. Voisikohan aktiiviset rahastot auttaa minua ylituoton etsimisessä?
Myös MSCI Worldin arvostustasot ovat hieman keskiarvoa korkeammalla, ja kehittyneiden markkinoiden osakkeiden tulostuotot ovat samalla tasolla BBB-yrityslainojen yieldien kanssa. Paljon on siis kasvua hinnoiteltu osakkeisiin, vaikka nousseiden korkojen pitäisi toimia painovoimana osakkeille.
Mielelläni ottaisin Ylituottoa Etsimässä salkkuun arvoyhtiöitä, kiinteistöihin sijoittavia REIT yhtiöitä ja jopa yrityslainoja, mutta ilman ETF-tuotteita se on helpommin sanottu kuin tehty. Niillä summilla, mitä laitan blogisalkkuuni rahaa kuussa, ei paljon ETF-rahastoja ostella.
Esimerkiksi Yhdysvaltalaisiin pieniin arvoyhtiöihin sijoittavan SPDR US Small Cap Value Weighted ETF-rahaston, eli ZPRV:n, keskimääräinen P/E on 12,21 ja P/B 1,39. Rahastossa on 1756 sijoituskohdetta ja juoksevat kulut 0,30% vuodessa. ZPRV:n viiden vuoden tuotto on kulujen jälkeen ollut 77 prosenttia.
ZPRV sopisi hyvin salkkuuni, mutta jos ostan sitä suoraan Saksan pörssistä, menee Nordnetissa 15 euron toimeksiantokulut. Jos ostan kuukausisäästöllä, menee "vain" 2,5 euron toimeksiantokulu, mutta sekin on suhteellisen paljon, sillä suunnittelin alustavasti sijoittavani sen 150 euroa kuukaudessa tähän salkkuun ja tahdon kuitenkin globaalin hajautuksen.
Rahastopuolelta löytyisi BGF US Mid-Cap Value rahasto, joka on aktiivisesti hoidettu keskisuuriin arvoyhtiöihin sijoittava rahasto. Rahaston P/E-luku on 11,98 ja P/B 1,62 eli arvostuskertoimiltaan rahasto vastaa hyvin kilpailevaa ETF-tuotetta. Sijoituskohteita löytyy rahastosta huomattavasti vähemmän kuin se 1500 osaketta ja aktiivisesta salkunhoidosta pääsee maksamaan 1,83 prosentin juoksevia kuluja. Kulujen jälkeen rahaston 5-vuoden tuotto on ollut 68 prosenttia.
Kuvassa aktiivisesti hoidettu rahasto vs passiivisesti hoidettu ZPRV. Jos juoksevat kulut tuotteissa olisivat samat, niin tuototkin olisivat lähempänä toisiaan. Aktiivisesta salkunhoidosta ei siis ole ollut rahastosijoittajalle lisäarvoa, vaan sekä passiivisen, että aktiivisen rahaston tuottoja on ohjannut pitkälti samat tuottofaktorit. Huomauttaisin kuitenkin kuvaajasta, että koronakriisissä aktiivisesti hoidettu rahasto ei kyykännyt ihan yhtä syvälle, eli rahastonhoitaja on silloin ainakin onnistunut riskienhallinnassa. Voisiko se olla arguementti aktiivisten rahastojen puolesta? Mahdollisuus markkinoita parempaan riskienhallintaan?
kulut syövät tuottoa
Vaikka keskisuuret arvoyhtiöt tekisivätkin seuraavien vuosien aikana ylituottoa suuriin kasvuyhtiöihin verrattuna, on aina riski, ettei rahastonhoitaja osakevalinnoillaan onnistuisi samaan etenkään kulujen jälkeen.
Arvo-osakkeiden lisäksi kiinteistöihin sijoittavat REIT-yhtiöt vaikuttaisivat mielenkiintoisilta sijoituskohteilta. Korkojen nousun jälkeen kiinteistöjen arvostustasot ovat romahtaneet, mutta REIT-yhtiöt ovat itseasiassa pystyneet nostamaan vuokriaan. Vahvan kassavirran lisäksi nämä kiinteistösijoitusyhtiöt tarjoaisivat arvonnousupotentiaalia korkojen laskiessa.
Mutta onko mikään yllätys, että aktiivisesti hoidettu REIT yhtiöihin sijoittava rahasto 1,89% kuluineen on hävinnyt passiiviselle tuotteelle 0,40% juoksevilla kuluilla? Hetken rahasto onnistui tekemään ylituottoa palautuessaan koronapohjista passiivista tuotetta nopeammin, mutta korkojen noustessa rahasto myös romahti nopeammin.
Tätä kirjoittaessa on vahvistunut oma ajatus siitä, että jos aktiivista rahastoa aikoo ostaa, on perustelujen oltava vähintään hyvät. Aktiivisesti hoidetun rahaston kanssa ei saa pelkästään markkinariskiä tai yksittäisten osakkeiden riskitekijöitä, vaan saa myös rahaston strategiaan ja rahastonhoitoon liittyvät riskit.
Rahastoa valitessa pitää siis olla itsekin hyvin aktiivinen ja tutustua kunnolla rahaston sijoitusstrategiaan, tavoitteisiin ja ylipäätään siihen, ketkä rahastoa hoitaa ja millainen tausta heillä on. Jos aikoo maksaa aktiivisesta rahastosta, pitää rahastonhoidon olla oikeasti aktiivista ettei päädy ostamaan kalliita piiloindeksejä. Myös aktiivisen rahaston suurimpiin yli- ja alipainotuksiin kannattaa tutustua, näin voit päästä hieman salkunhoitajan ajatuksenjuoksuun kiinni.
Itse uskon, että parhaiten aktiivisen salkunhoidon hyödyt tulevat esiin juuri pienyhtiöihin tai arvoyhtiöihin sijoittavissa rahastoissa, joissa salkunhoitajalla on korkeampi mahdollisuus saavuttaa informaatioetua, mutta mitään takeita ylituotosta ei ikinä ole. Indeksituotteilla pääsee taas hyvin lähelle markkinatuottoa.
Aktiiviset rahastot eivät ole poissuljettuja salkustani, mutta vaativat kyllä pitkät perustelut itseltäni ja paljon luottoa salkunhoitajiin. Tuskin tulen ostamaan kalliimpaa rahastoa vain, että saisin ylipainoa tietylle toimialalle tai tiettyyn omaisuusluokkaan. Omaan sijoitusstrategiaan liittyy kuitenkin olennaisesti hyvä hajautus ja kulujen minimointi.
Seuraava salkkukatsaus tulee sitten kuun lopussa, ilmestyyköhän silloin aktiivisesti hoidettuja rahastoja salkkuun? Nähtäväksi jää.
Tämä blogi edustaa sen kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä ja mielipiteitä.
Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Jokainen tekee omat sijoitus- ja sijoittamattajättämispäätöksensä itsenäisesti ja on niistä henkilökohtaisesti vastuussa.
Sijoittamiseen liittyy aina riskejä, ja sijoitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. Osakemarkkina voi nousta tai laskea, eikä mennyt tuotto ole tae tulevasta.
Lukijan vastuulle jää arvioida, onko hän blogissa esitettyjen näkemysten kanssa samaa vai eri mieltä. Kaikkeen lukemaansa kannattaa aina suhtautua kriittisesti, niin myös tässä blogissa esitettyyn
Kommentit
Lähetä kommentti