Ylituoton tekeminen osakemarkkinoilla

 Miten tehdä ylituottoa?

Blogini tarkoitus on avata uusi arvo-osuustili Nordnettiin ja yrittää saavuttaa pitkän aikavälin ylituottoa verrattaessa kolmeen indeksiin, Helsingin pörssin OMXH25 indeksiin, Yhdysvaltojen SP500 indeksiin sekä globaaliin Dow Jones World Indexiin. Tulen salkussani yhdistämään joissain määrin seuraavia sijoitusstrategioita. 

Julkaisussa esitetyt asiat ovat mielipiteitäni eikä niitä tule ottaa sijoitussuosituksina, eikä kehotuksina tehdä kauppaa arvopapereilla.

Suorat osakesijoitukset

Kaikista vaikein ja riskipitoisin, mutta myös mielenkiintoisin ja mahdollisesti palkitsevin tapa yrittää tehdä ylituottoa on suorat osakesijoitukset.

Jos löytyy aikaa, osaamista ja kiinnostusta tutkia yhtiöitä, on onnistuneilla osakepoiminnoilla mahdollista tehdä koviakin tuottoja. Riski suorissa osakesijoituksissa piilee siinä, että vaikka miten tutkit yhtiötä, aina voi tapahtua jotain yllättävää. Monen suomalaisen yhtiön kohdalla Venäjäriskit realisoituivat kertaheitolla Venäjän hyökätessä Ukrainaan.

Ohessa Nokian Renkaiden ja Fortumin kurssikehitykset viimeisen viiden vuoden ajalta. Nokian Renkaiden Venäjän tehdas oli huippumoderni, hyvää kannattavuutta tehnyt korkean tuotantokapasiteetin tehdas, joka oli selvä kilpailuetu yhtiölle. Siellä tehtiin yli 80% Nokian henkilöautojen renkaista. Nyt yhtiö rakentaa uutta tehdasta Romaniaan ja yhtiön rahat ja tulevaisuus ovat sidottuna siihen projektiin.

 

Fortumista puolestaan oltiin Uniper kaupoilla tekemässä Eurooppalaista energiajättiä. Uniper oli todella tärkeä tuloksentekijä Fortumille, ja olisi tehnyt kovaa tulosta jatkossakin ilman Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamaa shokkia energiamarkkinoille. Nyt Fortumille jäi sijoituksesta käteen vain miljarditappiot.

Parhaimmissa tapauksissa taas voi rahat kymmenkertaistaa yhdellä sijoituksella. Esimerkiksi vuosi sitten tehty sijoitus Yhdysvaltalaiseen Supermicroon on tuottanut runsaat 700%.

Voidaan siis todeta, että muutamaan yksittäiseen yhtiöön keskitetyn salkun tuottoon liittyy paljon epävarmuutta. Globaalit osakemarkkinat palkitsevat sijoittajaa lyhyen aikavälin epävarmuudesta pitkän aikavälin tuotoilla. Tähän epävarmuuteen omaisuusluokkien välinen riski-tuottosuhde perustuu. Lyhyellä aikavälillä osakemarkkinoihin liittyy enemmän epävarmuustekijöitä, kuin korkomarkkinoihin ja tämän vuoksi sijoittajat vaativat korkeampia pitkän aikavälin tuottoja osakkeilta kuin korkosijoituksilta. Yli 20 vuoden aikavälillä, voimme olettaa globaalien osakemarkkinoiden keskimääräisen vuosituoton olevan jotain viiden ja kymmenen prosentin välillä. Mutta, yksittäisen yhtiön kanssa on vaikea olettaa mitään kun puhutaan vuosikymmenien ajanjaksoista, eikä yksittäiseen yhtiöön liittyvistä riskeistä sijoittajaa välttämättä palkita.

Twitter käyttäjä @JackPScott tweettasi 2020 kuvan maailman suurimmista yhtiöistä markkina-arvolla mitattuna viimeisiltä vuosikymmeniltä. Onkohan 2020 listan järjestys jo muuttunut?

kuva @JackPScott

Tuottofaktorit ja faktorihajauttaminen

Akateemisissa tutkimuksissa on löydetty useita "tuottofaktoreita", joilla on pyritty selittämään osakemarkkinoiden tuottoa ja selittämään hajautettujen portfolioiden välisiä tuottoeroja.

Tuottofaktoreista tärkein on markkinariski, eli juuri se osakkeisiin liittyvä epävarmuus. Ihmiset suostuvat ottamaan lyhyen aikavälin riskiä jos siitä voidaan olettaa kompensaatiota pidemmällä aikavälillä. Sijoittajat kollektiivisesti punnitsevat, jokaisena päivänä, jokaisen yhtiön tulevaisuuden näkymiä uusimpien tietojen perusteella. Tämän vuoksi osakkeiden hinnoissa voi olla suurtakin heiluntaa päivästä toiseen - tätä heiluntaa kutsutaan volatiliteetiksi.

Markkinatuottoon (ja täten markkinariskiin) pääsee käsiksi helposti rahastojen ja pörssilistattujen ETF-rahastojen avulla.

Markkinariski yksin ei kuitenkaan selitä osakesalkkujen välisiä tuottoja. Muita todettuja tuottofaktoreita on esimerkiksi yhtiön pieni koko ja yhtiön suhteellinen arvostus. Pienyhtiöt ja hyljeksityt arvoyhtiöt joukkoina tuppaavat tuottamaan suuria kasvuyhtiöitä paremmin, ehkä juuri sen takia, että niihin tuppaa liittymään enemmän epävarmuustekijöitä. Ylipainottamalla pienyhtiöitä ja arvoyhtiöitä portfoliossa voi mahdollisesti saada markkinoita parempaa pitkän aikavälin tuottoa. 

Suomalaisen piensijoittajan ei vain välttämättä ole helppoa, tai ainakaan halpaa, päästä kiinni näihin riskipreemioihin. ETF rahastoja löytyy niukasti, ja niiden juoksevat kulut ovat yleensä markkinaa seuraavia rahastoja korkeammat. Silti, tuottofaktoreilla on mahdollisuus parantaa salkun riski-tuottosuhdetta.

kuva: Pacer ETF: The Case for Small Cap, Quality and Value

Velkavipu

Esimerkiksi Nordnetin kautta, sijoittaja voi ottaa velkaa omistuksiaan vastaan. Velkavipu lisää salkun riskiä, mutta velalla voi myös tehostaa pitkän aikavälin tuottoja. 

Nordnetin superluoton kulta-tason korko on tällä hetkellä 3,49%. Jos velalla tehtyjen sijoituksien tuotto-odottus ylittää tuon 3,49% on sijoittajalla mahdollisuus parantaa salkun tuottoa sijoittamalla oman rahan lisäksi myös velkarahaa. 

Luoton myöntäjälle tuotoksi jää aina velan korko ja kulut, sijoittajalle voitoksi jää mahdollinen ylijäävä osuus. Jos velalla tehdyt sijoituksen ovat tappiollisia, jää sijoittajan tappiotkin suuremmiksi. Kuitenkin riskiä sietävälle sijoittajalle matalakuluiset indeksirahastot ja pieni velkavipu voi olla pätevä tapa ylituoton tekemiseen. Jos portfoliosi on 120% OMXH25 indeksi, saat myös 1.2 kertaisena OMXH25 indeksin tuotot ja tappiot, miinus luoton korot ja mahdolliset kulut. Luottoon liittyvien kulujen takia riskin voi ajatella olevan suurempi kuin 1.2 kertainen eli velkavipu itsessään ei paranna salkun riski-tuottosuhdetta.

Silti, 10,000 dollarin sijoitus Yhdysvaltojen osakemarkkinoille vuonna 1972 olisi nyt 1,8 miljoonan dollarin potti. Jos samaisella sijoittajalla olisi ollut 15% velkavipu 3,49% korolla, olisi potti 2.7 miljoonan dollarin arvoinen.

Seuraavassa julkaisussa tulen aloittamaan salkun rakentamisen.

Tämä blogi edustaa sen kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä ja mielipiteitä.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Jokainen tekee omat sijoitus- ja sijoittamattajättämispäätöksensä itsenäisesti ja on niistä henkilökohtaisesti vastuussa.

Sijoittamiseen liittyy aina riskejä, ja sijoitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. Osakemarkkina voi nousta tai laskea, eikä mennyt tuotto ole tae tulevasta.

Lukijan vastuulle jää arvioida, onko hän blogissa esitettyjen näkemysten kanssa samaa vai eri mieltä. Kaikkeen lukemaansa kannattaa aina suhtautua kriittisesti, niin myös tässä blogissa esitettyyn.